Hallituksen ehdottamat merkittävät muutokset työlainsäädäntöön


Ihmiset Osaaminen Palvelut Rahoitusoikeus Kilpailuoikeus, Kauppa ja Ulkomaiset Investoinnit Rakentaminen Yrityskauppapalvelut Yritysrikokset Tietosuoja, tietoturva ja teknologia Työoikeus Rahoituspalvelujen sääntely Heinonen Vakuutusoikeus Immateriaalioikeudet Riidanratkaisu Yksityishenkilöjuridiikka Kiinteistöt Sopimusoikeus Vero-oikeus Toimialat Kuluttajapalvelut Kuluttajapalvelut Luxury Energia Energia Hydrogen Rahoitus Julkissektori Teollisuus Terveysteknologia ja terveydenhuolto Kiinteistöt Teknologia, media ja telekommunikaatio Teknologia, media ja telekommunikaatio Digital Infrastructure Ajankohtaista Julkaisut Asiakastyökalut Tapahtumat ja koulutukset Puheenaiheet Yritys Meistä Firm leadership Arvot Responsible business Yhteisö Monimuotoisuus ja osallisuus Ympäristövastuu Pro bono Reports Uutiset Urapolku Ura Hakemukset Miksi valita meidät? Juristit ja osakkaat Hallinnon ammattilaiset Opiskelijat ja vastavalmistuneet Toimistot Suomi Kansainväliselle sivustolle Valitse paikallinen sivusto Aasia Alankomaat Angola Arabiemiirikunnat Belgia Bulgaria Espanja Etelä-Afrikka Globaali Irak Irlanti Iso-Britannia Italia Itävalta Jordania Latvia Liettua Luxemburg Mauritius Mosambik Portugali Puola Qatar Ranska Romania Ruotsi Saksa Saudi-Arabia Slovakia Suomi Sveitsi Tšekki Tunisia Unkari Viro Yhdysvallat Muu maailma fi Valikko Suomi Hallituksen ehdottamat merkittävät muutokset työlainsäädäntöön Etusivu Ajankohtaista Julkaisut Etusivu Ajankohtaista Julkaisut Hallituksen ehdottamat merkittävät muutokset työlainsäädäntöön Hallituksen ehdottamat merkittävät muutokset työlainsäädäntöön 05. kesäkuuta 2024 Suomi Suomi Suomi Hallitusohjelma sisältää laajoja työmarkkinauudistuksia, joiden tarkoituksena on tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä. Työmarkkinauudistusten keskeiset tavoitteet ovat: 1. työrauhan parantaminen työmarkkinoilla, 2. paikallisen sopimisen lisääminen ja 3. neuvottelujärjestelmän kehittäminen ja työllistämisen esteiden purkaminen. Tässä kirjoituksessa käsitellään tarkemmin olennaisimpia uudistuksia ja käydään läpi, mitä kyseisillä uudistuksilla käytännössä tarkoitetaan ja milloin lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan. 1. Työrauhan parantaminen työmarkkinoilla Eduskunta hyväksyi useita muutoksia työrauhalainsäädäntöön 10.5.2024. Muutokset tulivat voimaan 18.5.2024. Muutosten tavoitteena ovat vakaammat ja häiriöttömämmät työmarkkinat. Työrauhaan liittyvät muutokset voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen: i. Seuraamusjärjestelmän tehostaminen ii. Suhteettomien myötätuntotaisteluiden rajoittaminen iii. Poliittisten työtaisteluiden keston rajaaminen ja ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen i. Seuraamusjärjestelmän tehostaminen Työrauhan rikkomisesta seuraavia hyvityssakkoja korotettiin seuraavasti: 1. Hyvityssakon yläraja on jatkossa 150.000 euroa ja alaraja 10.000 euroa nykyisen enimmäismäärän ollessa 37.400 euroa. 2. Myös yksittäiselle työntekijälle voidaan määrätä 200 euron suuruinen hyvityssakko, mikäli hän jatkaa työnseisausta, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi, ja työntekijä on tietoinen tuomiosta. Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti siitä, että tuomioistuin on todennut työtaistelun lainvastaiseksi. Hyvityssakkoseuraamus koskee myös lainvastaisia suhteettomia myötätuntotyötaisteluita ja enimmäiskeston ylittäviä poliittisia työtaisteluita. ii. Suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden rajoittaminen Jatkossa työehtosopimuksen voimassa ollessa tulee pidättäytyä suhteettomilta myötätuntotyötaisteluilta. Sääntely koskee tilanteita, joissa työrauhavelvollisuus on voimassa. Mikäli työehtosopimus ei ole voimassa, ovat rajoitteet lievempiä. iii. Poliittisten työtaisteluiden keston rajaaminen ja ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen Poliittisten lakkojen kesto on jatkossa enintään 24 tuntia, ja muiden poliittisten työtaistelutoimien, esim. ylityökieltojen, kesto on rajattu enintään kahteen viikkoon. Aiemmin saman tavoitteen saavuttamiseksi järjestettyä poliittista työtaistelua ei saa myöskään toistaa vuoden sisällä ensimmäisen työtaistelun alkamisesta. Lisäksi työnseisauksena järjestettävästä myötätuntotyötaistelusta ja poliittisesta työtaistelusta on ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista. Myötätuntotyötaistelun osalta ilmoitus on annettava työtaistelun kohteena olevalle työnantajalle ja työehtosopimuksen osapuolelle. Poliittisen työtaistelun osalta ilmoitus on työrauhan vallitessa annettava työehtosopimuksen osapuolelle. Lisäksi poliittisista ja myötätuntotaisteluista tulee tehdä ilmoitus valtakunnansovittelijan toimistoon. 2. Paikallisen sopimisen lisääminen Paikallista sopimista koskevien säännösten uudistuksen tavoitteena on tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on. Hallitus esittää seuraavia muutoksia paikalliseen sopimiseen: - Jatkossa myös yrityskohtaisella työehtosopimuksella voisi sopia työlainsäädännöstä poikkeavasti, kun aikaisemmin poikkeaminen on ollut mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella; - Työntekijäpuolta edustavana sopijapuolena voisi jatkossa olla myös valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistys; - Työlainsäädännöstä poistetaan järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot; ja - Paikallinen sopiminen mahdollistetaan yritystasolla niin, että sopijana voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö. Paikallista sopimista koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa 2024. Asiaa valmistelevan työryhmän mietinnön mukaan tavoitteena on muutosten pääasiallinen voimaantulo 1.1.2025. 3. Neuvottelujärjestelmän kehittäminen ja työllistäminen Neuvottelujärjestelmän kehittäminen Lakia työriitojen sovittelusta on tarkoituksena muuttaa siten, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella. Lisäksi hallitus selvittää muita keinoja, joilla ennaltaehkäistä työtaisteluja ja edistää vapaaehtoista sovittelua. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa syyskuussa 2024 ja lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.12.2024. Työllistäminen Hallitusohjelma sisältää seuraavat työlainsäädännön muutokset, joiden tavoitteena on työllistämisen esteiden purkaminen ja erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen: - Määräaikaiset työsopimukset: jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Tavoitteena on kuitenkin varmistaa, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. - Lomautuksista ilmoittaminen: lomautusilmoitusaika lyhennetään seitsemään päivään ja sitä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta. - Sairausajan palkka: ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin, kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. - Henkilöön liittyvä irtisanomisperuste: työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy eli painavan syyn vaatimus poistettaisiin. - Yhteistoimintalaki: soveltamisalaa on tarkoitus muuttaa siten, että yhteistoimintalaki soveltuu jatkossa 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Yhteistoimintalain vaatimuksia muutosneuvottelujen vähimmäisajoista on tarkoitus lyhentää puolella. - Työntekijän takaisinottovelvollisuus: työntekijän takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä ja säädöstä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta. Hallituksen tavoitteena on tuoda uudistukset kehysriiheen vuoteen 2025 mennessä. Eversheds Sutherland takes all reasonable care to ensure that the materials, information and documents, including but not limited to articles, newsletters, reports and blogs (""Materials"") on the Eversheds Sutherland website are accurate and complete. However, the Materials are provided for general information purposes only, not for the purpose of providing legal advice, and do not necessarily reflect the present law or regulations. The Materials should not be construed as legal advice on any matter. The Materials may not reflect the most current legal developments. The content and interpretation of the Materials and the law addressed in the Materials are subject to revision. No representation or warranty, express or implied, is made as to the accuracy or completeness of the Materials and therefore the Materials should not be relied upon. Eversheds Sutherland disclaims all liability in respect of actions taken or not taken based on any or all of the contents of the Materials to the fullest extent permitted by law. The Materials are not intended to be comprehensive or to include advice on which you may rely. You should always consult a suitably qualified Lawyer/Attorney on any specific legal matter. Any views expressed through the Materials are the views of the individual author and may not reflect the views of Eversheds Sutherland or any other individual Lawyer/Attorney. Palvelut Työoikeus Yhteyshenkilöt Katriina Jussila Senior Associate Turku, Suomi Uusimmat Artikkelit legal updates podcasts and webcasts legal updates legal updates Uusimmat Uutiset asiakasuutiset toimistomme uutiset toimistomme uutiset asiakasuutiset Uusimmat Tapahtumat ja koulutukset etätapahtuma \| June 09, 2026 etätapahtuma \| June 16, 2026 etätapahtuma \| June 23, 2026 etätapahtuma \| September 10, 2026 Tabs Label legal updates 29. toukokuuta 2026 podcasts and webcasts 29. toukokuuta 2026 legal updates 28. toukokuuta 2026 legal updates 27. toukokuuta 2026 Lailliset huomautukset Käyttöehdot Tietosuojaseloste Evästekäytäntö Etämyynti Whistleblowing LinkedIn YouTube Sosiaalinen media Ota yhteyttä Kirjaudu asiakkaana Kirjaudu työntekijänä Tilaa Yritys Yritys Tavoitteet ja arvot Vastuullisuus Alumni Julkaisut Asiakastyökalut Tapahtumat ja koulutukset Puheenaiheet Urapolku Sivustokartta Toimistot © Eversheds Sutherland 2026. All rights reserved. Eversheds Sutherland is a provider of legal and other services operating through various separate and distinct legal entities. For further information about these entities and Eversheds Sutherlands' structure please see the Legal Notice page of this website. Eversheds Sutherland is the name and brand under which the members of Eversheds Sutherland Limited (Eversheds Sutherland (International) LLP and Eversheds Sutherland (US) LLP) and their respective controlled, managed and affiliated firms and the members of Eversheds Sutherland (Europe) Limited (each an "Eversheds Sutherland Entity" and together the "Eversheds Sutherland Entities") provide legal or other services to clients around the world. Eversheds Sutherland Entities are constituted and regulated in accordance with relevant local regulatory and legal requirements and operate in accordance with their locally registered names. The use of the name Eversheds Sutherland, is for description purposes only and does not imply that the Eversheds Sutherland Entities are in a partnership or are part of a global LLP. The responsibility for the provision of services to the client is defined in the terms of engagement between the instructed firm and the client. For further information about these Eversheds Sutherland Entities and Eversheds Sutherlands’ structure please see the Legal Notices page of this website.

Hallitusohjelma sisältää laajoja työmarkkinauudistuksia, joiden tarkoituksena on tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä.

Työmarkkinauudistusten keskeiset tavoitteet ovat:

1. työrauhan parantaminen työmarkkinoilla,

2. paikallisen sopimisen lisääminen ja

3. neuvottelujärjestelmän kehittäminen ja työllistämisen esteiden purkaminen.

Tässä kirjoituksessa käsitellään tarkemmin olennaisimpia uudistuksia ja käydään läpi, mitä kyseisillä uudistuksilla käytännössä tarkoitetaan ja milloin lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan.

1. Työrauhan parantaminen työmarkkinoilla

Eduskunta hyväksyi useita muutoksia työrauhalainsäädäntöön 10.5.2024. Muutokset tulivat voimaan 18.5.2024.

Muutosten tavoitteena ovat vakaammat ja häiriöttömämmät työmarkkinat. Työrauhaan liittyvät muutokset voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen:

i. Seuraamusjärjestelmän tehostaminen

ii. Suhteettomien myötätuntotaisteluiden rajoittaminen

iii. Poliittisten työtaisteluiden keston rajaaminen ja ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen

i. Seuraamusjärjestelmän tehostaminen

Työrauhan rikkomisesta seuraavia hyvityssakkoja korotettiin seuraavasti:

1. Hyvityssakon yläraja on jatkossa 150.000 euroa ja alaraja 10.000 euroa nykyisen enimmäismäärän ollessa 37.400 euroa.

2. Myös yksittäiselle työntekijälle voidaan määrätä 200 euron suuruinen hyvityssakko, mikäli hän jatkaa työnseisausta, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi, ja työntekijä on tietoinen tuomiosta. Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti siitä, että tuomioistuin on todennut työtaistelun lainvastaiseksi.

Hyvityssakkoseuraamus koskee myös lainvastaisia suhteettomia myötätuntotyötaisteluita ja enimmäiskeston ylittäviä poliittisia työtaisteluita.

ii. Suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden rajoittaminen

Jatkossa työehtosopimuksen voimassa ollessa tulee pidättäytyä suhteettomilta myötätuntotyötaisteluilta. Sääntely koskee tilanteita, joissa työrauhavelvollisuus on voimassa. Mikäli työehtosopimus ei ole voimassa, ovat rajoitteet lievempiä.

iii. Poliittisten työtaisteluiden keston rajaaminen ja ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen

Poliittisten lakkojen kesto on jatkossa enintään 24 tuntia, ja muiden poliittisten työtaistelutoimien, esim. ylityökieltojen, kesto on rajattu enintään kahteen viikkoon. Aiemmin saman tavoitteen saavuttamiseksi järjestettyä poliittista työtaistelua ei saa myöskään toistaa vuoden sisällä ensimmäisen työtaistelun alkamisesta.

Lisäksi työnseisauksena järjestettävästä myötätuntotyötaistelusta ja poliittisesta työtaistelusta on ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista. Myötätuntotyötaistelun osalta ilmoitus on annettava työtaistelun kohteena olevalle työnantajalle ja työehtosopimuksen osapuolelle. Poliittisen työtaistelun osalta ilmoitus on työrauhan vallitessa annettava työehtosopimuksen osapuolelle. Lisäksi poliittisista ja myötätuntotaisteluista tulee tehdä ilmoitus valtakunnansovittelijan toimistoon.

2. Paikallisen sopimisen lisääminen

Paikallista sopimista koskevien säännösten uudistuksen tavoitteena on tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on.

Hallitus esittää seuraavia muutoksia paikalliseen sopimiseen:

- Jatkossa myös yrityskohtaisella työehtosopimuksella voisi sopia työlainsäädännöstä poikkeavasti, kun aikaisemmin poikkeaminen on ollut mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella;

- Työntekijäpuolta edustavana sopijapuolena voisi jatkossa olla myös valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistys;

- Työlainsäädännöstä poistetaan järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot; ja

- Paikallinen sopiminen mahdollistetaan yritystasolla niin, että sopijana voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö.

Paikallista sopimista koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa 2024. Asiaa valmistelevan työryhmän mietinnön mukaan tavoitteena on muutosten pääasiallinen voimaantulo 1.1.2025.

3. Neuvottelujärjestelmän kehittäminen ja työllistäminen

Neuvottelujärjestelmän kehittäminen

Lakia työriitojen sovittelusta on tarkoituksena muuttaa siten, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella. Lisäksi hallitus selvittää muita keinoja, joilla ennaltaehkäistä työtaisteluja ja edistää vapaaehtoista sovittelua. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa syyskuussa 2024 ja lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.12.2024.

Työllistäminen

Hallitusohjelma sisältää seuraavat työlainsäädännön muutokset, joiden tavoitteena on työllistämisen esteiden purkaminen ja erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen:

- Määräaikaiset työsopimukset: jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Tavoitteena on kuitenkin varmistaa, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista.

- Lomautuksista ilmoittaminen: lomautusilmoitusaika lyhennetään seitsemään päivään ja sitä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.

- Sairausajan palkka: ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin, kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.

- Henkilöön liittyvä irtisanomisperuste: työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy eli painavan syyn vaatimus poistettaisiin.

- Yhteistoimintalaki: soveltamisalaa on tarkoitus muuttaa siten, että yhteistoimintalaki soveltuu jatkossa 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Yhteistoimintalain vaatimuksia muutosneuvottelujen vähimmäisajoista on tarkoitus lyhentää puolella.

- Työntekijän takaisinottovelvollisuus: työntekijän takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä ja säädöstä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.

Hallituksen tavoitteena on tuoda uudistukset kehysriiheen vuoteen 2025 mennessä.

Eversheds Sutherland takes all reasonable care to ensure that the materials, information and documents, including but not limited to articles, newsletters, reports and blogs (""Materials"") on the Eversheds Sutherland website are accurate and complete. However, the Materials are provided for general information purposes only, not for the purpose of providing legal advice, and do not necessarily reflect the present law or regulations. The Materials should not be construed as legal advice on any matter.

The Materials may not reflect the most current legal developments. The content and interpretation of the Materials and the law addressed in the Materials are subject to revision.

No representation or warranty, express or implied, is made as to the accuracy or completeness of the Materials and therefore the Materials should not be relied upon. Eversheds Sutherland disclaims all liability in respect of actions taken or not taken based on any or all of the contents of the Materials to the fullest extent permitted by law. The Materials are not intended to be comprehensive or to include advice on which you may rely. You should always consult a suitably qualified Lawyer/Attorney on any specific legal matter.

Any views expressed through the Materials are the views of the individual author and may not reflect the views of Eversheds Sutherland or any other individual Lawyer/Attorney.