Edustajakannedirektiivin myötä kanneoikeus ja ryhmäkanteen soveltamisala laajentuu

Edustajakannedirektiivin (EU) 2020/1828 myötä ryhmäkannelain soveltamisala laajentuu ja myös järjestöillä on oikeus nostaa kanne.

Edustajakannedirektiivin tavoitteena on parantaa kuluttajien oikeussuojan saatavuutta sekä edistää sisämarkkinoiden toimintaa siten, että kuluttajien yhteisiä etuja edustaville oikeutetuille yksiköille annetaan mahdollisuus nostaa edustajakanteita kielto- ja hyvitystoimenpiteiden määräämiseksi unionin oikeuden säännöksiä rikkovia elinkeinonharjoittajia vastaan.

Jatkossa siis kuluttajien puolesta edustajakanteen voi panna vireille viranomainen tai kuluttajajärjestö, jonka oikeusministeriö on nimennyt oikeutetuksi yksiköksi kotimaisia edustajakanteita varten. Nimeämisestä säädetään laissa kuluttajien yhteisiä etuja edistävien järjestöjen nimeämisestä oikeutetuiksi yksiköiksi.

Ryhmäkanne

Hyvitystä koskevaa edustajakannetta kutsutaan ryhmäkanteeksi. Kotimaisiin ja rajat ylittäviin hyvitystoimenpiteitä koskeviin edustajakanteisiin sovelletaan ryhmäkannelakia. Ryhmäkannelain aineellisoikeudellista soveltamisalaa laajennettiin siten, että se kattaa edustajakannedirektiivin soveltamisalan. Direktiivin soveltamisala on hyvin laaja ja se kattaa kuluttajakaupan lisäksi esimerkiksi tietosuoja-, rahoituspalvelu-, matkustus- ja matkailu-, energia-, televiestintä- ja ympäristöalan.

Ryhmäkanteen voi jatkossa nostaa kuluttaja-asiamiehen lisäksi myös kuluttajajärjestö. Ryhmäkannelain muutos mahdollistaa myös ulkopuolisen rahoituksen käytön.

Suomessa ei toistaiseksi ole nostettu yhtäkään ryhmäkannetta

Suomessa ryhmäkannelaki on ollut voimassa vuodesta 2007, mutta toistaiseksi kuluttaja-asiamies ei ole nostanut ainuttakaan ryhmäkannetta. Ryhmäkannelain soveltamisalan laajentaminen, järjestöjen kanneoikeus sekä riitarahoituksen salliminen lisäävät mahdollisuuksia ryhmäkanteiden nostamiseen.

Edustajakanne

Kieltotoimenpidettä koskevaa edustajakannetta kutsutaan edustajakanteeksi. Kotimaisiin ja rajat ylittäviin kieltotoimenpiteitä koskeviin edustajakanteisiin sovelletaan lakia kieltotoimenpiteistä koskevista edustajakanteista.

Kieltotoimenpiteellä tarkoitetaan määrätystä, jolla elinkeinonharjoittajaa kielletään jatkamasta tai uudistamasta menettelyä.

Edustajakanteen voi jatkossa nostaa viranomainen tai kuluttajajärjestö.

Viranomaisista kuluttaja-asiamies, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Finanssivalvonta, Liikenne- ja viestintävirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja tietosuojavaltuutettu voivat oikeutettuina yksikköinä panna vireille kotimaisen tai rajat ylittävän edustajakanteen valvontavaltaansa kuuluvassa asiassa.

Oikeutettu yksikkö

Järjestö voi tulla nimetyksi oikeutetuksi yksiköksi panemaan vireille:

1.    kieltotoimenpiteitä koskevia kotimaisia edustajakanteita;
2.    kieltotoimenpiteitä koskevia rajat ylittäviä edustajakanteita;
3.    hyvitystoimenpiteitä koskevia kotimaisia ryhmäkanteita; tai
4.    hyvitystoimenpiteitä koskevia rajat ylittäviä edustajakanteita.

Järjestön tulee täyttää tiettyjä kriteereitä voidakseen tulla nimetyksi oikeutetuksi yksiköksi. Järjestön tulee muiden muassa olla yhdistyslaissa tarkoitettu rekisteröity yhdistys eli vain aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten perustettu riippumaton yhdistys, jolla on sääntömääräisen tarkoituksensa mukaisesti oikeutettu intressi suojata kuluttajien etuja edustajakannedirektiivin soveltamisalalla. Tällainen järjestö on esimerkiksi Kuluttajaliitto, joka on yleinen ja kaikille avoin kuluttajien edunvalvonta-, koulutus- ja neuvontajärjestö.

Suhde yritysvastuudirektiiviin
EU:n yritysvastuudirektiivi, joka on valmisteilla EU:ssa, asettaisi suurille yrityksille velvollisuuden tunnistaa, ehkäistä ja korjata toiminnastaan aiheutuvat haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset. Neuvottelujen loppuvaiheessa direktiiviin on tehty ryhmäkannetta ja todisteiden esittämistä koskevat muutokset, joihin Suomi ja esimerkiksi Saksa on suhtautunut kriittisesti. Kritiikkiä on esitetty siitä, että direktiivin myötä ryhmäkanteen soveltamisalaa laajennettaisiin muihin kuin kuluttaja-asioihin ja myös järjestöt kuten ammattiliitot tai ympäristöjärjestöt voisivat nostaa ryhmäkanteita kolmannessa maassa olevien ihmisoikeusloukkauksen uhrien puolesta. Lisäksi direktiivi sallisi laajan todisteiden esittämisvelvollisuuden.

Elinkeinoelämää edustava EK on myös ilmoittanut toivovansa direktiivin toteutumista, mutta kuitenkin ilman ryhmäkannetta. Teknologiateollisuuden mukaan taas direktiivi tulisi hyväksyä lisäyksineen.

Edustajakannedirektiivin ja yritysvastuudirektiivin ero on, että yritysvastuudirektiivi antaisi ammattiliitoille oikeuden nostaa kanteita uhrien puolesta, kun taas edustajakannedirektiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa kanteen voi kuluttajien puolesta nostaa vain viranomainen tai kuluttajien etuja edistävä kuluttajajärjestö. Ammattiliittojen taloudelliset resurssit ryhmäkanteiden nostamiseen ovat paremmat kuin kuluttajajärjestöjen. Toisaalta kuluttajajärjestö voi saada tietyin edellytyksin ulkopuolista rahoitusta ryhmäkannetta varten.   

Haluatko syventää tietämystäsi aiheesta? Lämpimästi tervetuloa webinaariimme "Edustajakannedirektiivin myötä kanneoikeus ja ryhmäkanteen soveltamisala laajentuu" 6.3. 2024 klo 9:00 – 9:45. Aiheesta keskustelemassa Partner Niina Rosenlund ja Senior Associate Katriina Jussila. Rekisteröidy mukaan täältä.